Viisi kevättä, viisi mitalia

Tiistai 7.4.2009 klo 21:41 - Antti O. Arponen

NST:n naisten mitalisarja on jatkunut viisi vuotta. Mitään estettä ei ole näkyvissä sille, että sarja ei jatkuisi jälleen vuoden kuluttua.

Kuusi pelaajaa on ollut mukana kaikissa mitalijuhlissa: Tiia, Heli, Laura, Viivi, Jossu (Johanna) ja Särppä (Sari). Nyt mestaruuden ratkaissut Heli oli mestaruusfinaalissa 2006 katsomossa jalkavaivaisena, mutta sai hänkin silti silloin kultamitalin.

Kaikissa mitalienjaoissa on ollut mukana myös joukkueenjohtaja Maikki Esala, todellinen NST-ikoni.

Mainitsen pelaajien tehot eli maalit plus syötöt. Ottelumäärien kohdalla on eroja Salibandyliigan nettisivuilla ja täällä NST:n sivuilla, joten en listaa ottelumääriä.

Esittelyjärjestys on tehopisteiden mukaan, mutta otetaan ensin maalivahdit:

ANNI-MAIJA SEPPÄNEN, 2. kausi NST:ssä, torjui runkosarjan yli 90 prosentin tehoilla ja pysäytti pronssiottelussa 40 laukausta.

TILTU SILTANEN, 1. kausi NST:ssä.

MIA RINTA-VALKAMA, 1. kausi NST:ssä. Kaikki kolme veskaria ovat vasta uransa alussa, joten tilanne näyttää seuran kannalta erinomaiselta.

TIIA UKKONEN, 5. kausi NST:ssä, 19+20=39. Maailmanluokan pelaaja vuodesta toiseen. Pelistä vaikea keksiä yhtään heikkoa kohtaa.

HELI SUOREIJUS, 7. kausi NST:ssä, 25+14=39. Ratkaisi rankkarikilvassa pronssimitalit NST:lle. Huikea maalintekijä.

LAURA KOKKO, 5. kausi NST:ssä, 13+12=25. Mitä tärkeämpi ja kovempi peli, sitä parempi. Pudotuspeleissä NST:n tehopelaaja, puolustajalle hurjat tehot 6+4.

JUULI HAKKARAINEN, 3. kausi NST:ssä, 14+9=23. Monta tärkeää maalia. Tulevaisuudessa naisten maajoukkueen tähtiä, jos itse niin haluaa.

ANU FORSBACK, 1. kausi NST:ssä, 5+10=15. Erinomainen vahvistus, jolla edessä loistava tulevaisuus.

SARI KESKINEN, 8. kausi NST:ssä, 7+2=9. Jäi vuosi sitten joukkueesta sivuun, mutta tuli kauden puolivälissä takaisin. Hieno paluu, pudotuspeleissä tehot 4+2.

ANNI TÖLLIKKÖ, 5. kausi NST:ssä, 3+6=9. Ikää vasta 20 vuotta, mutta ollut jo neljänä keväänä naisten mitaliotteluissa. Toivottavasti kehitys jatkuu.

MARIKA KYLLIÄINEN, 6. kausi NST:ssä, 2+5=7. Neljäs SM-tason mitali, pelasi yhden kauden välillä TuuU:ssa. Toivottavasti jaksaa edelleen reissata Lappeenrannan ja opiskelupaikkansa Joensuun väliä.

ESSI SUNI, 1. kausi NST:ssä, 4+3=7. Paransi kauden mittaan koko ajan ja oli mitalipeleissä jo tärkeässä roolissa.

RIINA MARKKU, 3. kausi NST:ssä, 6+0=6. Savitaipaleen salibandykoulun kasvatti pelasi uransa toistaiseksi parhaan kauden.

JOHANNA PARTINEN, 5. kausi NST:ssä, 1+4=5. Vuodesta toiseen yhä luotettavampi puolustuspelaaja, lienee jo tottunut mitalipeleihin.

MARJAANA MÄNTYKIVI, 4. kausi NST:ssä, 3+2=5. Välivuosien jälkeen pelasi uransa toisen liigakauden ja sai ensimmäisen mitalinsa. Oli aikoinaan nostamassa NST:tä divarista liigaan.

INKA LAMPINEN, 2. kausi NST:ssä, 1+4=5. Joutsenon kasvatti kehittyi suurin askelin nimenomaan pallollisessa pelissä.

VIIVI KURKAA, 7. kausi NST:ssä, 4+0=4. Vuosien kokemus tuli hyvin esiin pudotuspeleissä.

AINO JOKELA, 3. kausi NST:ssä, 1+3=4. Ensi syksynä nähdään pystyykö vakiinnuuttamaan paikkansa mitalitason joukkueessa.

KAISA SIMOLA, 1. kausi NST:ssä, 2+1=3. Ei vielä suuressa roolissa, mutta potentiaalia lienee?

HEIDI HÄRKÖNEN, 12. kausi NST:ssä. 1+0=1. NST-ikoni, joka palaa puolustuksen lukoksi kun saa jalkansa kuntoon. Ei mitään syytä lopettaa, kun mitaliketju vaan jatkuu.

MARIA UTTI, 3. kausi NST:ssä, 1+0=1. Mahdollisuuksia suurempaankin rooliin?

Naisten joukkueessa pelasivat kauden aikana lisäksi muutamassa ottelussa Sikke Korhonen, Hilkka Jalkanen, Maiju Sepponen ja Veera Pietikäinen.

Mika Strömberg sai valmennukseen kaverikseen kokeneen ja ansioituneen Petri Heinon. Yhteistyö sujui ilmeisen hyvin, koska mitalipeleihin päästiin. Kolmantena valmentajana oli miesten puolella aikaisemmin ansioitunut Teemu Romppanen.

Joukkueenjohtajan tehtävät hoiti ties kuinka monennen kauden ajan Maria Esala, joka oli jo aikoinaan nostamassa naisia liigaan. Toisena joukkueenjohtajana Kari Lassila sai varmasti hyviä kokemuksia tulevia kausia varten.

Jussi Huhtalalla lienee ollut merkitystä niin sanotun fyysisen valmennuksen puolella. Juho Meuronen puolestaan on antanut panoksensa maalivahtien harjoitteluun.

NST:n naisten käsiohjelmassa luetellaan enemmän fysioterapeutteja kuin valmentajia. Se kertoo fysioterapeuttien merkityksestä. Ilman Hanna Bohmin, Teija Kinnusen, Anni Nevalaisen ja Katti Holopaisen työpanosta mitalia tuskin olisi tullut.

Antti O. Arponen