On hienoa lukea perusteltuja mielipiteitä ja rohkeaa ulostuloa omalla nimellään. Näitä nimimerkin takaa heittelijöitä (itseni mukaan lukien ;) kun on ihan riittämiin.
On helppo ymmärtää, mikä riski Mikin näin avoimessa ulostulossa liiton suuntaan piilee. Tästä rohkeudesta syvin kumarrukseni. Toivottavasti liitossakin nähdään metsä puilta.
Kissa on kuitenkin syytä nostaa rohkeasti pöydälle silloin kun on aihetta. Nais- ja tyttösalibandy ansaitsee parempaa.
Vain avoimella keskustelulla ja dialogilla asiat menevät aidosti eteenpäin. Toivottavasti tämä Mikin avaus ei jää monologiksi.

Päävalmentaja Kaipion pitäisi osata viime viikkojen kokemusten perusteella tehdä johtopäätökset. Tyylikäs kieltäytyminen jatkosta puhdistaa tilanteen. 10-1 Ruotsia vastaan kertoo, että tällä joukkueella ei tule edes pronssia MM-turnauksesta.

Se häpeä pitää välttää. Uudet miehet (tai mieluummin naiset!) valmennusjohtoon, ja tähtipelaajat takaisin riviin. Vielä ehtii kehittää sellaisen jengin, että Ruotsi kaatuu MM-finaalissa.

Vaatii tietysti liitoltakin ryhtiä. Onko sillä Ahteella mitään tekemistä? Jos se on kova jätkä, niin se laittaa rivit kuntoon.

Classic:n pelaajat Saarinen ja Suomalainen sekä valmentaja Peltola kertovat tilanteesta Tampereen kaupunkilehdessä: http://www.torilehti.fi/uutiset.php?id=191

Nyt myös NST:n pelaajat, teilläkin on varaa (niin pelitaidollisesti kuin muutenkin) tulla esille ja kertoa mielipiteenne, vaikka tänne NST:n sivuille.

10-1 pataan olisi tullut ihan jokaisella valmentajalla. Ajojahdiksi tämä on mennyt, vaikka Strömberg toisin väittääkin. Hän on etunenässä ollut Eteläpään kanssa torpedoimassa Kaipiota. Perjantainen voitto täysin b - ryhmällä oli hyvä saavutus. Lisäksi kaksi erää Suomi oli erinomaisesti mukana lauantain pelissä.

Se on totta, että turpiin olisi varmaan tullut jokaisella koutsilla, mutta eihän se nyt ole asian pointti. Pointti on se, että nykyisen kompetenssi on hyvin rajallinen ja se on huono tilanne jos maajengissä ei ole parhaat mahdolliset voimat.

Kaipion näytöt ovat hyvin, hyvin ohuet. Otetaan tarkasteluun sitten naiset, pojat tai miehet. Kannattaa ehkä kysellä paikoista, joissa mies on sen vuoden pari viihtynyt. Tyytyväisiä ihmisiä ei nyt ihan hirveästi löydy.

"Miesten maajoukkueeseen on, ihan aiheesta, satsattu vuosi vuodelta enemmän ja enemmän."

Toivoisin Mika Strömberg että perehtyisit todellisiin lukuihin ennenkuin kirjoitat yllä olevan tapaisia kommentteja.

Suomen Salibandyliitto panostaa naisiin paljon ja suhteessa miehiin, joukkuelajeista ylivoimaisesti eniten. Vrt. esim. Jääkiekko, Jalkapallo, Koripallo tai Lentopallo.

Naissalibandyn ongelma ei ole resurssit, sen todistaa budjettivertailu kiistatta. Ongelmat ovat jossain muualla.

Rakentavasti,

Hexi Arteva
Miesten 2008 MM-kultaa voittaneen maajoukkueen joukkueenjohtaja

Eiköhä se oo niin , että ruotsi on parempi

lyhyesti ja ytimekkäästi

Heksi hei herää. Sisälukutaito kunniaan. Ai koripalloliitto satsaa naisiin vielä vähemmän kuin salibandyliitto - no sittenhän kaikki on meillä hyvin ja Römberg onkin aivan hukassa. Ihanko totta?

Kun verrataan suhdetta miehet vs. naiset, niin kyllä.

HA

Niin no teille jotka ovat sitä mieltä, että SSBL ei panosta riittävästi naisiin, niin ottakaapa mittariksi euro / lisenssipelaaja ja verratkaa miesten vastaavaan lukemaan. Saattaa siinä tipahtaa kahvi väärään kurkkuun, kun miettii, että kuinka pienellä panostuksella suhteessa naisurheiluun miehet voittivat maailmanmestaruude. Todellista tasa-arvoa olisi se, että panostus olisi centilleen sama.

Tosiaan taitaa liiton panostus naisiin ja tyttöihin olla pelaajamäärään suhteutettuna suurempi kuin miehillä. Täysin saman euromäärän jakaminen olisi vielä nykyistäkin epäreilumpaa. Ihme kitinää.

Sama kun ringetessä pelaisi 5000 nais ja tyttö lisenssipelaajaa ja 200 miestä. Ja miehet vaatisivat huimia tasavertaisia panostuksia.

Selkään puukottamiset jatkuvat. Kai Ahlstedt sai ensimmäisenä kokea raivostuneen naislauman kiukun. Nyt puukotetaan Matti Kaipio.

Suomen naiset eivät tule voittamaan moneen vuoteen yhtään mitään. Kiukkuiset akat saavatkin jäädä keskenään haukkumaan muut kasaan.

Tulevaisuus näyttää todella huonolta. Sveitsi ja Tshekki tulevat ajamaan ohi, ja nopeasti. Ja taas joku haukkui Matti Kaipion. Vaativa valmentaja. Jos ei zydeemi käy, miksi loorassa ollaan. Ilmoittautumalla ei tule huippupelaajia. Ei tule.

On myös nähtävä, että seuratyö on ns persiillään. Naisten liigan taso on todella huono. Ja miksi naisjoukkueet eivät vedä valmentajia? Arvatkaamme.

Ihmeellinen tasa-arvo yhteiskunta tämä Suomi. Verraten vaikka salibandysta tuttuun Ruotsiin. Ruotsissa nais- ja miesurheilua pidetään tasavertaisina lajissa kuin lajissa, urheiluna. Jos panostetaan miehiin niin silloin panostetaan myös naisiin. Jos Ruotsissa uutisoidaan miehistä, uutisoidaan myös naisista. Tasa-arvo ja arvostus. Niin ja naisten maajoukkue on Suomen salibandyn edustusjoukkue siinä missä miestenkin. Resurssit ja satsaus voivat tarkoittaa myös paljon muuta kuin lukuja budjettipaperissa, kuten asennetta ja arvostusta jne. Mutta sitähän te Herrat ette ymmärrä.

Niin ja tämähän ei ole ringetteä, vaan salibandyä joka on miesten JA NAISTEN laji.

Naisten maajoukkueessa on selvästi jo pitkään elänyt se pommi, jota olen jo monta vuotta pelännyt.
On hienoa, että asiat tuodaan rehellisesti omalla nimellä esille puolin ja toisin. Tilanne on sen verran vakava, että kissa pitää todellakin nostaa pöydälle. Se ei olisi auttanut, että Strömberg, Saarinen tai Etelääpää olisivat vain henkilökohtaisesti puhuneet Kaipion kanssa. Ongelmat olisivat jääneet kytemään, nyt ne ainakin roihuavat ja ehkäpä se on joskus niin, että uutta saadaan rakennettua vain purkamalla vanhaa.
Toivottavaa kuitenkin olisi, että keskustelu siirtyisi pian seuraavalle tasolle: kuinka suomalainen nais- ja tyttösalibandy saadaan kehittymään, mitkä ovat keinot siihen?
Tämä onkin huomattavasti vaikeampi kysymys kuin todeta Kaipion pätemättömyys.
Kun soppaan lisätään vielä poikien järkyttävät tulokset Ruotsia vastaan, odottaisin liiton järjestävän mahdollisimman pian suuren seminaarin suomalaisen salidandyn tulevaisuudesta.
Siinä seminaarissa asioista pitäisi puhua rehellisesti ja rakentavasti. Sen jälkeen olisi töiden aika yhteisesti sovittujen linjojen mukaan.

Moro Hexi ja muut!

"Toivoisin Mika Strömberg että perehtyisit todellisiin lukuihin ennenkuin kirjoitat yllä olevan tapaisia kommentteja."

Toivon että näin on budjettien osalta ja jos sen sunteen olen väärässä hyvä niin. En kuitenkaan tarkoittanut resursseilla pelkkää budjettia. Tyttöjen maajoukkueen osalta minulla tosin on sellainen mielikuva, että budjetti on tosiaan aika todella pieni toiminnan kehittämiseen.

En siis tarkoittanut pelkkiä budjetteja, vaan yleistä asennoitumista asioihin monella taholla.

Tarkoitukseni ei myöskään ollut millään tavalla edes väittää, etteikö miehiin olisi hyvä satsata, Miesten liiga ja maajoukkue ovat lajin selkeä julkisivu joka eniten näkyy ja edustaa lajia julkisesti. Hyvä niin. Tiedostan myös täysin lisenssirakenteet.

Pointti on se, että joka taholla olisi syytä herätä poikien, tyttöjen ja naisten taapertamiseen. Suunta on ollut jo joitakin vuosia huonompaan ja turpaan tulee rankasti. Jotta tulevaisuudessa voidaan pärjätä edelleen miehissä ja naiset ja tytötkin "palaavat" paremmalle tasolle, on näihin joka suhteessa saatava kaikki mahdollinen tuki. Mitkä on ne toimenpiteet ja linjanvedot joilla suunta muuttuu?

Yleensäkin kirjoitukseni tarkoitus ei ole, eikä ollut, "huonontaa" jonkun osapuolen asemaa. Tarkoitukseni oli herättää ajatuksia siitä, että pitäsiko kaikella mahdollisella tuella, niin taloudellisella kuin muuten, viedä asioita entistä enemmän eteenpäin joka osa-alueella. Kehittyä.

Mitä tulee maajoukkueiden suhteen asioiden hoitamiseen ja niihin reagointiin, niin ne eivät mielestäni ole toisiinsa verrattavalla tasolla.

Esimerkkinä vaikkapa miesten "ansionmenetys tilanne" taannoin. Siihen reagoitiin, kuten pitikin, nopeasti ja hoidettiin asia joka taholla pikaisesti ja ammattimaisesti kuntoon. Ongelmia ei syntynyt ja asiaa ei jätetty "vellomaan" julkisesti. Ainakin sellainen kuva minulla asiasta on. Ja tällä en nyt taas tarkoita sitä, että naisten maajoukkueen nykyinen tilanne olisi verrattavissa täydellisesti siihen. Osittain kyllä.

Oli ne budjetit mitä hyvänsä niin jotain pitäisi tehdä laajalla rintamalla.

Ja JooJoolle sen verran, että tällä tilanteella ei ole mitään tekemistä "Latvian" kanssa, eikä niitä voi missään suhteessa verrata toisiinsa.

- Mikki

Peruutat jutuistasi vuoron perään yhden sun toisen. Kyllä siellä resurssit on ok, vain parhaimmat pelaajat ovat teidän kielloista pois ( Nst, Classic ja PSS ). Ei resurssit ole asenteita. Eikä sinun faktat voi olla mielikuvia..Ja tarkoituksena ei ollut huonontaa kenenkään asemaa - mistäköhän sitten tässä suolaamisessa on kyse?? Tässä on Eteläpää etunenässä suututettu, kun häntä ei valittu tehtävään. Nyt sitten suolataan Kaipiota. Eteläpää yritti edellisen kerran ryhmässä ollessaan pedata itselleen paikkaa mj:ssa. Ja Latviaan on tilanne verrattavissa, nyt rotat ovat vain eri ihmisiä. Olet ( muiden mukana ) jo nolannut itsesi pahasti, jätä se tähän. Teillä jokaisella suolaajalla/rotalla oli varmaan perjantain jälkeen hirveä v+##&#s, kun Suomi voitti Ruotsin 3- 4. Teidän onneksi kahden erän hyvä peli ei lauantaina riittänyt ja saatte vähän pökköä taas pönttöön!

Tapsa, minä en ole kieltänyt ketään osallistumasta naisten maajoukkueen toimintaan. En koe että minulla on oikeutta kenenkään toisen ihmisen puolesta yhtään mitään. Jos joskus seurajoukkue olisi asetettava edelle, niin silloinkin olisi ensin mietittävä todella tarkasti. Tämä on kaikille harrastus ja seurat eivät maksa pelaajille palkkaa. Olet asian suhteen hakoteillä.

Jos minusta joltain tuntuu, niin silloinhan minusta siltä tuntuu ja niin kirjoitan. Ne ovat minun mielipiteitäni, joskus oikeita ja joskus vääriä. En myöskään koe nolanneeni itseäni. Minulla vain oli ja on halua ottaa asioihin kantaa.

Naisten maajoukkueen tilanteesta minulla ei ole enää mitään kommentoitavaa, olen mielipiteeni sanonut, jos siitä haluat keskustella, niin ota yhteyttä jollain muulla tavalla.

Jani Hakkarainen on ymmärtänyt tämän asian pointin täydellisesti. Kuten Hakkarainen sanoi, yleinen keskustelu olisi saatava seuraavalle tasolle. Seminaari olisi hyvä aloitus.

Kukahan naispelaajista kirjoittaa nimimerkillä "Tapsa". Harva uskaltaa esiintyä omalla nimellä. En minäkään. Ihmettelen vaan sitä, miksi SSBL on niin hiljaa tästä asiasta. Itse olen hiljaa, kun kuulun liiton luottamusporukkaan, mutta en toki hallitukseen, jolla on suurin vastuu.

Apua, mitä keskustelua! Syyttely ei johda mihinkään, eikä auta innostuneita salibandyn harrastajia kovinkaan paljon... Nyt tarvitaan kaikki innostuneet voimat mukaan viemään Suomen salibandyä oikeeseen suuntaan eli miesten MM-kullan viitoittamaan osoitteeseen! Suomalaisten egoa ei rakenneta kinaamalla ja kateutta kylvämällä, vaan tukemalla ja kannustamalla.

Valitettavasti maajoukkue valmentajatiimistä saattaa nousta jonkun henkilön persoona esteeksi joukkueen kehitykselle. Erityisesti tyttö- ja naisvalmennuksessa henkilön persoonalla on suuri merkitys. Toivonkin, että tämä keskustelu nähdäänkin uutena mahdollisuutena loistavalle tulevaisuudelle tyttö- ja naissalibandylle!

On kyllä ihme, miten marginaalilaji (sinänsä toki erittäin hieno kuntoharrastelaji) salibandyn vielä marginaalisemman osan eli naissalibandyn tilasta saadaan tällainen haloo.

Harrastakaa, jos haluatte harrastaa, pelailkaa Ruotsia vastaan muutaman kerran vuodessa, mutta eihän tämä laji kiinnosta kuin jälleen esiintulevaa marginaalista ryhmää ihmisiä. Tietysti pienen polemiikin ymmärtää, koska tämän ryhmän muodostavat suurimmaksi osaksi pelaajat, valmentajat, pelaajien sukulaiset sekä tyttöystävät. Monella siis oma lehmä ojassa.

Itse käyn katsomassa myös aladivareiden pelejä sen kun perhe-elämä antaa myöden, muttei kyllä tulisi mieleenikään mennä katsomaan liigassa pelaavan pikkusysterini pelejä.

On kyllä ihme, miten marginaalikatsoja Mikse (sinänsä toki erittäin hieno kuntoharrastaja) katsojien vielä marginaalisemman osan eli "enarvostalajiatippaakaankatsoja" joukosta saa tällaisen haloon aiheesta joka häntä ei kiinnosta. Oli siis Mikse melko turha provo, vaikka siihen tartuinkin!

Itseäni kiinnostaa että saavatko sekä nais että miespelaajat maajoukkuetapahtumiin osallistumisesta samanlaisen korvauksen? Yhtä paljon reissut ja ansionmenetykset naisille kuitenkin maksavat oli naispelaajia sitten vaikka vain 1 % miespelaajien määrästä.

On se kiva kun aina jotkut hokiniilot yms. tulevat kaikille sabakeskustelupalstoille tasaisin väliajoin trollaamaan näitä samoja juttuja (perustermeinä sähly, homokyykkä, puuhelmet, kynäniskat, kiinostavuus marginaalilaji jne.). Jollei kiinnosta, pidä turpa rullalla, mene katsomaan kaljakavereidesi vitosdivarihöntsyä, äläkä sotkeudu keskusteluun, johon sinulla ei ole mitään annettavaa.

Joo Joo kommentoi. Tunnen Matti Kaipion jo vuosien takaa. Ja tiedän, että Kaipio on vaativa valmentaja.

Pitääkö naisia sitten "käsitellä eri hanskoilla", jos menestystä haluaa. Voipi olla. Valmennustiimissä olisi tietysti hyvä olla muitakin, kuin 1-3 henkilöä.

Tapaus "Latvija"?. Ahlstedt on toinen, joka vaatii. Onneksi Raimo Summanen ei sitoudu salibandyyn.

Joka tapauksessa pelin maine on mustunut useaksi vuodeksi. Ja kyse ei ole pelkästään naisista. Mm. pojat saivat turpiinsa, että raikuu.

Voidaanko salibandyä pitää huippu-urheiluna? Rahallisia tilikorvauksia katsellessa ei. Onko osa asenteesta tosiaan siinä, että "aikaa ei ole". En tunne kuin muutaman kaverin, jotka jotain saavat. Jopa tuomarointi tuottaa itse asiassa paremmin.

Ja sanoisin, että AHteella ei ole onnistumismahdollisuuksia "kriisin" käsittelyssä. EI, se pitää tehdä laji-ihmisten kanssa. Svedujen nuoret kiekkoilijat muuten olivat muutamia vuosia sitten "aika surkealla tasolla". Liitossa käsiteltiin asioita. En tiedä, lensikö "Nuori-Suomi" etiketti roskikseen, mutta Kanada voitti vain niukin naukin.

Niin. Se huippu-urheilu, ja varsinkin asenne. Treenaamiseen. Se on joissakin havaitsemisssani tahoissa asenteeltaan aika nololla tasolla.

JooJoon mainitsemasta Ruotsin kiekosta löytyy juttua Kiekkolehdestä.

Kun 18- ja 20 vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueet floppasivat vuosituhannen alussa Ruotsissa jääkiekossa siellä toimittiin seuraavasti:

Uudeksi kehityspäälliköksi palkattiin vuonna 2001 Tommy Boustedt. Hän kommentoi tekemisiään Kiekkolehdessä n:o 4.

- Kokosimme yhteen noin sata kiekkovaikuttajaa eripuolilta Ruotsia. Tässä ryhmässä oli huippu- ja juniorivalmentajia, jokunen pelaaja ja myös NHL-kykyjenetsijöitä.

- Teimme viiden vuoden suunnitelman, joka sisälsi yli sata pykälää ja jolla oli kaksi päätarkoitusta. Ensiksi halusimme, että junioreistamme nousee mahdollisimman monta pelaajaa Elitserieniin. Toinen tehtävämme oli nostaa 18- ja 20-vuotiaiden maajoukkueet pelaamaan taas mitaleista.

Nyt parin viime vuoden aikana Ruotsissa on noussut Elitserieniin useita 17-18 vuotiaita pelaajia ja Ruotsi on voittanut kaksissa edellisissä 20-vuotiaiden kisoissa MM-hopeaa. Tätä ennen joukkue oli sijoittunut sijoille 6-8. Ensimmäinen projekti ruotsalaisilla on takana ja uusi on jo käynnissä.

Suomessa valmistellaan jääkiekossa vastaavanlaista projektia ja ensimmäinen seminaari pidetään toukokuussa.

Kiekkolehdestä löytyy lisää.

Strömberg kirjoittaa: "Pitää muistaa, että kyseessä ei ole nyt mikään yhden miehen ajojahti, vaan kysymys on koko suomalaisen naissalibandyn tilasta ja etenkin maajoukkuetoiminnan laadusta ja sen kehittämisestä." ja "Ongelmat ovat kuitenkin paljon laajempia, kuin Matti Kaipio tai suunsa avannut Mika Strömberg. "

Poimin nämä muistuttaakseni mistä on kyse. Ymmärtääkseni ei siis henkilöistä vaan koko naissalibandyn tilasta. Maajoukkueen menestyksen ja toiminnan lisäksi on huomioitava myös seurajoukkueiden surkea menestys Euro Cupissa viime vuosina. Saavatko Suomessa pelaavat pelaajat seuroista riittävästi eväitä maajoukkuetta varten?

Väitän että naisilta voi vaatia yhtä paljon kuin miehiltä, mutta väitän myös että hanskat on todellakin oltava erilaiset kuin miehillä. Yhdenkään valmentajan rukkasten laadusta ei yllekirjoittaneella ole mitään tietoa.

Helppo tietysti täällä huudella, mutta ehdottaisin että katse tulevaisuuteen. Liitto, maajoukkuevalmentajat, liigavalmentajat ja pelaajien edustajat kasaan ja ilmapiiri puhtaaksi! Kaikilla varmasti on sama päämäärä eli kehittää lajia. Samanaikaisesti joku halleille tsekkaamaan tehdäänkö mimmijunnuista urheilijoita vai pyöriikö siellä sählykerho.

?Tapaus "Latvija"?. Ahlstedt on toinen, joka vaatii. Onneksi Raimo Summanen ei sitoudu salibandyyn"

Tuo halu ja sitoutuminen juttuun mitä tekee, olisi kaikille hyväksi myös tähän lajiin.

Liian paljon harjoituksissa "höntsätään" ja "ollaan vaan". En tarkoita että pitää aina mennä 110%. Varsinkin junnut ja niiden valmentajat voisi katsoa tulevaisuuteen ja ruveta tekemään asioita kuten urheilijoiden kuuluu.

"Voidaanko salibandyä pitää huippu-urheiluna? Rahallisia tilikorvauksia katsellessa ei."

Kiintoisa ajatus, tuo rahapussi ja kuinka paljon ansaitsee, tekee huippu-urheilijan tai siitä lajista mikä maksaa eniten huippu-urheilulajin.

Eikö voimistelia, painonnostaja, painija, yleisurheilija(em. kriteereillä osa on huippu-urheilijoita), karateka, judoka yms. ole huippu-urheilijoita kaikki eivät varmastikkaan saa elantoaa em. lajin kautta ja rahallinen korvaus on minimaallinen jolloin he eivät ole huippu-urheilijoita vai?

Ei aina rahapussiin voi katsoa onko huippu-urheilija vai ei. Salibandy ja sen pelaajat voisivat halutessaan olla huippulla, sai siitä rahaa tai ei. Tosin miesten puolella ainakin osa pelaajista on huippu-urheilijoita kaikilla mittareilla mitattuna. Varmaankin sama pätee naisiin.

Liigatasolla varmastikkin harjoitusmäärät ja halu on hyvää ainakin sen mitä normaali työssäkäyvä urheilija pystyy tekemään.

En tiedä mistä tässä on kyse, foorumi on ainakin väärä.

Jos kyse on

Onko jollakin valmentajalla luottoa ja mistä luottamuspula johtuu? Ei varmaan näillä palstoilla ratkea.

Vai onko kyse, kuten joku aikaisemmissa kirjoituksissa viittasi

Ettei maajoukkue/liitto antaisi riittävää kulukorvausta ansionmenetyksistä naisille? Jos näin on tämä liiton taholta aika kummallista -elää pitää säbäilijänkin vaikka olisi nainen.

Eli kysynkin, kun en tiedä.

Onko boikotti se ettei liitto anna korvausta, vai se ettei valmentajan naama/ulosanti miellytä?

Asenne tekemisiisi ratkaisee. Jos puhumme sekä yksilölajeista, että joukkuelajeista. Harvat, todella harvat, omaavat itsekurin, onnistumisen lahjan, ja sen Midaksen kosketuksen.

Jos sitoutumiseen ei ole aikaa, se on ymmärrettävä. Henkilösuhteet ja asenteet eivät tee voittajia. Se on se Etoo'o, jonka Barcelona jopa aikoi myydä. Tämä on asenne-esimerkki. Loistava hyökkääjä, josta joku olisi halunnut kysymättä luopua.
Taidot, ja asenne kunnossa, mutta tuittupää.

Ja olen pelannut. Jalkapalloa lähinnä. Tunnen joukkueurheilun. Ja kolme maratonia.

Siksi tällainen kitinä hieman harmittaa. Jos sitoudutaan, sitoudutaan. Jos tunne on, että ei käy. Vastauksen on oltava ei. Tunnen Suomen poikajunnuista 85 koutseista ja pelureistakin aika monta, ja silloin. Asenne oli kunnossa.

Oikeastaan "rakastan" myös Juhani Tammista. 95% suorituksella saa 50% tuloksen. Tosin Tami kopioi pelikirjaansa pitkälle Kanadalaisten kiekkoihmisten vastaavista.

Onneksi ei jenkkifutiksesta.

Ja JooJoo on Tampereelta, mutta seuraa mielenkiintoisia NST palstoja. Turpiin tuli aikanaan.

Ruotsin kiekosta pitäisi todellakin ottaa mallia ja pian. Tilanne on hälyttävä. Olen tosin hieman epäileväinen liiton kyvystä toimia asiassa nopeasti, jos miesten päävalmentajankin sopimuksen tekeminen kestää kuukausikaupalla.
Toivottavaa myös olisi, että kilpaurheilussakin henkilön tekemisiin kohdistuvaa kritiikkiä ei otettaisi aina kampitusyrityksenä. Sehän on helpoin tapa ummistaa korvansa ja vaientaa kritiikki.

Tuosta Ruotsin kiekosta mallia salibandyyn.

Kaunis ajatus, kuitenkin pitää muistaa lähtökohdat.

Meillä kokonaan harrastepohjalla tämä homma ei kunnon resursseja valmennuksessa eikä osin pelaajissa.

Osa pelaajista ei vieläkään muutaman vuoden harrastettuaan lajia, ymmärrä kysessä olevan urheilulaji. Tästä kylläkin voidaan osaksi syyttää valmentajia, jotka eivät hekään kaikki ymmärrä mistä tässä on kyse.

Junnuna opitaan lajin taito, harjoittelunsyke yms. Nämä ei mielestäni ole tässä lajissa oikein mielletty(ei junnut, valmentajat eikä myöskään niiden junnujen vanhemmat).

Omat lapset harrastivat lajia milellään kuitenkin kävivät vain sählykerhoa, jossa valmentaja ei ymmärtänyt heitä opastaa edes perusjutuissa(miten voi kehittyä kun vain höntsätään ja ei ole esim. junnujen pitkäaikaista kehityssuunnitelmaa).

Tuossa mittakaavassa ei varmasti olisi mitään mahdollisuutta järjestää vastaavaa projektia, mutta jossain muodossa olisi varmasti.

Tilanne on niin akuutti, että nopea reagointi siihen todella olisi tarpeen. Hakkaraisen epäilyt kyvyistä saattavat tosin pitää paikkansa.

Naiset, tytöt ja pojat hävisivät lukemin 32-5 Ruotsille. Tämä kertoo olennaisen.

Poikien MM-kilpailut ovat Toukokuussa Turussa. Siinä olisi hyvä tilaisuus samalla kutsua lajin parissa toimivat ihmiset koolle isolla joukolla ja koota tilaisuudessa laaja kehitysryhmä.

Kyllä sinä MS olet lyöttäytynyt yhteen esim. Eteläläpän kanssa ja pelaajat on " laitettu " pois peleistä nyt. Tämän tietää lajiväki varsin hyvin ( naiset ), älä sitä nyt kiellä hyvä mies. Ruotsin malli on erinomainen lääke isompaan kuvaan. Siihen vain valtion on tungettava todella paljon lisää rahaa, liitto on tässä suhteessa voimaton. Jutun olisi voinut laittaa framille ilman näitä kieltäytymisiä?

En ymmärrä jatkuvaa jankutusta siitä, että valmentajat kieltävät urheilijoita osallistumasta maajoukkueen toimintaan. Valmentajat tietävät minkä työn pelaajat tekevät päästäkseen maajoukkueeseen, eivätkä varmasti aseta esteitä pelaajan osallistumiselle. Suomen parhaat naispelaajat riskeeraavat nyt maajoukkueuransa, ja puheenjohtaja odottelee ilmeisesti toista sähköpostia tilanteesta. Että näin.

On hävettävää puhua "Eteläläpästä". Loppujutulta sitten katoaa kaikki muukin uskottavuus.
Eli keskustelun tasoa tässä tapauksessa kumpikaan kommentti ei edistä lainkaan.

Jos haluaa herjata rankasti jotain henkilökohtaisesti. Olisi ns. munaa oltava sen verran, että kirjoittaa ja sanoo omilla nimillä.

JooJoo ei arvostele ketään, siksi nimimerkki.

Omilla nimillä julkisuudessa ovat esiintyneet ainakin Classicin (h)ikiliikkuja Kassu Saarinen (aina!), ja mainitsemasi "Eteläläppä". Jonka oikea nimi muuten on Kati Eteläpää. Mieti hieman.

Salibandyn ongelma on se ettei tunnusteta tehtyjä virheitä ja ajatellaan että vain oma tekeminen on se ainut oikea tapa. Eikä uskalleta ottaa kritiikkiä / muita mielipiteitä huomioon.

Laji on kuitenkin pääsääntöisesti täysin matöörien puuhastelua. Laji ei oikeasti ole mennyt eteenpäin kovinkaan paljoa. Miesten puolella kansainvälisesti kyllä, muut osaalueet tuntuvat jarruttelevan paikallaan.

Mukava harrastus joten pitäkää se sellaisena.

Ex pelaaja kertoi sen, niinkuin se minustakin on.

Tästä lajista voi kehittyä hieno laji, kunhan saadaan tekeminen oikealle uralle.

Olen seurannut puuhastelua sählyn ympärillä, muutaman vuoden ja huomionut paljon asioita joita voi tehdä paremmin. Kuitenkin tuntuu, että piirit on niin sisäänpäin lämpeävät, ettei ulkopuolisen huomioita ja kehitysideoita oikein noteerata.

Ainiin, vielä voin todeta.

Mies sähly on nautittavaa katseltavaa.

Kummallista miten samasta lajista saadaan niin erilaiset pelit naisten ja miesten pelaamana.

salibandy ja sähly kaksi eri lajia

Naurattaa näitä "asiantuntijakommentteja" lukiessa.
Mikki kyllä puhui täyttä asiaa ja toivonkin että nämä höpöhöpö kommentoinnit jätetään omaan arvoonsa mappi öö:hön ja käsitellään faktoja asiallisesti ja kehittävällä asenteella. Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä eli käykää toimeen liitto ja muut asianosaiset, ei tässä muu auta.

Salibandy ? Suurin osa matseista muistuttaa jollain tavalla Sählyä, kuten suomalainen jalkapallo potkupalloa, ja nyky jääkiekko(suurinosa peleistä) en oikein tiedä mitä.

Jotain kai kertoo tämäkin:

http://paakallo.fi/juttu/kaipio-ei-jatka-sheriffien-perasimessa-tulevan-kauden-jalkeen/

Kertoo joo. Kaipio ei jatka Sheriffeissä!

No niin, täällä Lounaisessa Suomessahan on jo riittävästi kokemusta ko. henkilön valmennuksesta, tai lähinnä ihmissuhteiden hoidosta... Ongelma on nimenomaan ihmisten käsittelyssä, kyllä voi, ja pitääkin olla, vaativa ja jopa tiukka valmentaja, mutta sen lisäksi pitäisi osata edes jonkinlaiset käytöstavat ja muidenkin huomioon ottaminen. Katsokaapa ja miettikää "ammattivalmentajan" työhistoriaa, ja vielä kun keskustelette ko. joukkuiden parissa työskentelevien henkilöiden kanssa, niin siellähän se vastauskin piilee missä mättää.

Joskus ihmisille on vain kovin vaikea ottaa kritiikkiä vastaan ja mennä peilin eteen keskustelemaan.

Jos ei valmentaja osaa, saati vaatia mitään, on oikeastaan turha kasata joukkuetta kentälle.

Lähdetäänkö taas perusasioista liikkeelle. Miksi pelaan. Miksi olen täällä. Hyödytänkö joukkuettani, jossa olen. Tämä peilistä numero yksi. Mukanaolo ei tee voittajia.

Tosin, jos ei halua voittaakaan, palataan noihin kolmeen kysymykseen takaisin. Jos haluat pelata huipulla, se vaatii. Jos et, nelosdivari on ihan kiva sählykerho, joka löytyy jo voimistelusaleista.

Itsensä voittaminen on kovin työ. No pain. No gain.

Ja se halu voittaa. Sitä työtä tuntemani Kaipio haluaa tehdä. Ja Sheriffs? No comments. Nyt on kyse naisten maajoukkueesta.

Alkaa mennä vanhan rullaamiseksi. Jos ei koutseja ole, mistä se voisi johtua. Lajin osalaji ei saa arvostusta jos ei se sitä ansaitse.

Itse en koskisi kepilläkään naisurheiluun. Kokemusta. On. Tahto puuttuu.

Ja en ole Kaipio. Kunhan tunnen Matin noin 10 vuoden takaa.

Muutenkin. Suomen menestys eri joukkuelajeissa ei tule paranemaan lainkaan. Lukekaa Olli Jokisen kommentit, mitä Kanadalaiskoutsit vaativat, ja kertovat.

Siis. Jos ei halua. Ei voita. Silloin ompelukerhot riittävät vallan mainiosti.

JooJoo tuntee myös jenkkifutista parin kaverin kautta. Jos ei halua, ei voita.

Nyt JooJoo siirtyy katsomaan pääseekö Classic pleijareihin. NST:n palstat muuten ovat erinomaiset.