Nostalgiaa 1990-luvulta

Perjantai 29.8.2008 klo 20:55 - Antti O. Arponen

Tapasin Helsingin reissulla huoltoaseman baarissa sattumalta Sami Kuitusen. Kahvin ja sämpylän parissa palasivat mieleen nostalgiset ajat NST:n ensimmäisiltä pelivuosilta 1990-luvulta. Sami oli NST:n C-poikien kapteeni kaudella 1996-1997.

Sami Kuitusesta olisi tullut salibandyn liigapelaaja, jos hän olisi halunnut. Hän halusi kuitenkin enemmän jääpallon ja jalkapallon liigapelaajaksi ja jätti salibandyn keväällä 1997. Jäähyväisottelu oli C-poikien SM-pronssipeli.

Sami pelasi jääpalloa Veiterän liigajoukkueessa ja poikien maajoukkueessa. Lopulta ykköslajiksi tuli jalkapallo. Sitä hän pelasi ykkösdivarissa Rakuunoissa viisi kesää 2000-2004 ja sen jälkeen pari kesää FC Kuusankosken joukkueessa kakkosessa. Jalkapallossa ja salibandyssä Sami oli kenttäpelaaja, yleensä puolustaja, jääpallossa hän oli maalivahti.

Vielä tänä kesänä Sami pelasi kolmosta Inkeroisten Purhassa, mutta jatkuvat jalkavammat ovat haitanneet urheilu-uraa. Samin polvia ja nilkkoja on operoitu moneen kertaa runsaan kymmenen vuoden aikana.

Samilla on hirmuinen asenne pelaamisessa. Hän ei anna ikinä periksi vaan menee jokaiseen tilanteeseen täysillä. Osittain siitä syystä on tullut vuosien varrella vammoja. Fyysisiin ominaisuuksiin kuuluu loistava lähtönopeus, ainakin NST:n C-junnuissa hän oli joukkueen selvästi nopein pelaaja, vaikka porukassa oli muitakin urheilijatyyppejä.

Sami Kuitunen (27.5.1981) oli 1996-1997 NST:n C-junnuissa puolustajana Juho Moilasen, Santeri Oksmanin, Atte Koliksen ja Juha Junnosen kanssa. Maalissa olivat Sami Sinkko ja Vesa Laurikainen, hyökkäysketjuissa Jussi Väänänen, Jussi Heikkola, Mikko Heinonen, Simo Tahvanainen, Timo Arponen, Aki Saira ja muitakin - kaikkia pelaajia en enää muista.

Joukkuetta valmensi Matti Sinkko. Porukasta Heikkola, Moilanen, Sinkko ja Väänänen etenivät liigatasolle asti. Tuosta ajasta on lähes 12 vuotta, mutta edelleen Kolis pelaa ykkösdivarissa Forssan Suuppareissa, Oksman samalla tasolla Indiansissa Espoossa, Moilanen kakkosdivarin Lihamyllyssä Joensuussa ja Arponen kolmosdivarissa FC Rybackissa Helsingissä.

NST:n C-pojat selvisivät keväällä 1997 SM-lopputurnaukseen, joka pelattiin Lappeenrannan Sammonlahdessa. Lopputurnaukseen pääsi myös NST:n C-poikien kakkosjoukkue, jossa pelasivat vuotta nuoremmat 1982-syntyneet.

Sami Kuitusen kipparoima ykkösjoukkue voitti sekä alkulohkonsa että välikarsinnan ilman yhtään tappiota. Viikkoa ennen SM-turnausta pojat voittivat Helsingissä Stadi Cupin kaatamalla finaalissa NST:n kakkosjoukkueen 3-0.

SM-lopputurnauksesta tuli monessa mielessä ikimuistoinen. Ensimmäisessä ottelussa vastustajana oli hallitseva mestari Gammelbackan Terä, ja NST hävisi 2-6. Tappiosta toivuttiin, toisessa ottelussa voitettiin Tapanilan Erä 8-4 ja päästiin jatkoon. Toinen turnauspäivä alkoi puolivälierällä, vastassa Uimaharjun Taimi, joka seuraavana vuonna muutti nimekseen SBS Eno.

Minulla on säilynyt muistiinpanot ottelusta. Alku oli shokeeraava:

0-1 (2.44) Jussi Tahvanainen (Pekka Ignatius)
0-2 (9.16) Veli-Matti Lehikoinen (Arto Surakka)
0-3 (10.44) Pekka Ignatius (Petri Väänänen).

Salibandyväki tuntee Tahvanaisen ja Väänäsen nykyisin Josban liigatähtinä. Ignatius oli vielä heitä lahjakkaampi junioreissa, tuolloin kaksi vuotta alaikäisenä oikeastaan vielä D-junnu.

Ensimmäisen erän (peliaika 3x15 min.) lopussa 13.03 NST:n kapteeni Sami Kuitunen teki 1-3 Mikko Heinosen syötöstä, mutta erätauolla pukukopissa oli paljon miettimistä. Hävinneellä joukkueella pelit päättyvät tähän, voittaja jatkaa mitalipeleihin välieriin.

Toisen erän loppuminuutit olivat dramaattiset:

2-3 (24.15) Sami Kuitunen
3-3 (25.14) Atte Kolis
4-3 (25.32) Timo Arponen

Enon pojat olivat reilussa minuutissa menettäneet 1-3 johtoaseman 4-3 tappioasemaksi. Oikea laitahyökkääjä Timo Arponen ei ollut kovin kummoinen maalintekijä, mutta tuolloin hän onnistui lähes puolesta kentästä lähteneellä vedolla viemään NST:n johtoon.

Nyt runsaat yksitoista vuotta tapahtumien jälkeen Timo muistelee, että "veto jaksoi juuri ja juuri maalille asti ja siksi veskari todennäköisesti suuttui".

Timon maalia seurasi nimittäin tapahtumasarja, jollaista en ole muulloin nähnyt. Enolaisten maalivahti Arto Surakka hermostui takaiskusta niin, että heitti maskin parkettiin ja kirosi kuuluvasti. Erotuomari oli tarkkana: maalivahdille 2+10 minuuttia epäurheilijamaisesta käytöksestä.

Eihän siinä mitään, mutta Enolla ei ollut toista maalivahtia. Hetken palaveeraamisen jälkeen erotuomarit totesivat, että maalivahti joka tapauksessa jäähyaitioon, ja yksi kenttäpelaaja maalille. Ongelma kertautui siitä, että joukkueella ei ollut kuin yhdet maalivahdin varusteet.

Veskari Arto Surakka riisuuntui alushoususilleen, antoi kaikki varusteensa pelikaverille ja siirtyi puolipukeissa jäähypenkille. Sammonlahden yleisöllä oli hauskaa, Surakalla varmaan ei. Hän oli hyvä maalivahti, pelasi myöhemmin miesten ykkösdivarissa.

Yleisö odotti, että NST ottaa nyt murskavoiton. Vielä mitä, enolaiset saivat päälle hirmuisen zempin. Numerot kertovat:

4-4 (26.04, av) Jussi Tahvanainen
5-4 (26.52, yv) Mikko Heinonen (Jussi Väänänen)
6-4 (30.00) Sami Kuitunen (Jussi Väänänen)

UiTai siis tasoitti alivoimalla, mutta sitten voimat loppuivat. Mikko Heinonen oli C-junnuissa huikea maalintekijä ja Jussi Väänänen jo siihen aikaan huikea syöttäjä.

Kuitusen lauottua toisen erän viimeisellä sekunnilla 6-4 pettivät hermot Enon vaihtopenkillä. Suunsoiton sävy oli sellainen, että tuomari määräsi toimihenkilölle 2+10 minuuttia. Kolmannen erän alussa (31.05) Heinonen teki Väänäsen syötöstä ylivoimalla 7-4.

Sami Kuitusen kipparoima NST ei kuitenkaan saanut SM-mitalia. Välierissä tuli täpärä 3-4 tappio SSV:lle. Kellon näyttäessä 3.50 Tom Strömsten oli kahdella maalilla vienyt SSV:n 0-2 johtoon. Heinonen kavensi Arposen syötöstä 1-2 ja Kuitunen teki upealla läpiajolla 2-2, mutta viimeisessä erässä SSV laukoi 2-3 ja 2-4, eikä viimeisellä minuutilla Jussi Väänäsen 3-4 enää auttanut.

NST jäi pronssiotteluun ja hävisi sen GamTelle 4-5. GamTella oli vain kolme vaihtopelaajaa, mutta loistavan Valtteri Etholenin johdolla he pelasivat viisaasti peliä jäädyttäen.

NST:n ykkösjoukkue sai tyytyä neljänteen sijaan. Finaaliin eteni NST:n kakkosjoukkue, joka sai hopeamitalit hävittyään finaalin SSV:lle 2-6. Välierissä NST/2 voitti GamTen 8-4. Edellisen päivän alkulohkossa NST/2 oli voittanut SSV:n 4-3.

Sami Kuitunen lopetti tuohon turnaukseen salibandyuransa 15-vuotiaana. Tällä hetkellä hän on työkseen jääkiekon parissa, mestiksessä pelaavan KooKoon markkinointipäällikkönä.

Antti O. Arponen