NST-persoonia 14: Valtteri Pitko

Tiistai 22.1.2008 klo 9:36 - Antti O. Arponen

Valtteri Pitko pelasi NST:ssä viimeksi keväällä 2002. Silti Valtsu täyttää kevyesti kriteerit sellaisesta pelaajasta, joka NST:ssä muistetaan vielä 2010-luvullakin.

Valtteri on syntynyt 4.7.1982. Hän liittyi NST:n D-poikiin ja sai SM-hopean 1996. Isoveli Petteri Pitko pelasi NST:n C-pojissa edellisellä kaudella SM-kullan, mutta keskittyi myöhemmin jääkiekkoon. Valtteri pelasi pikkupoikana jääpalloa ja jalkapalloa, mutta siirtyi sitten salibandyyn.

Valtteri on tunnettu niin junnuissa kuin miesten joukkueessakin raivokkaana taistelijana. Hän on puolustava puolustaja, joka hoitaa aina oman tonttinsa ja toteuttaa valmentajan määräämän taktiikan viimeistä piirtoa myöten.

Pelitapa on eleetön, eikä sinällään herätä katsomossa reaktioita. Taistelijana Valtteri on kuitenkin ihanteellinen tyyppi joukkuepelaajaksi. Hän näyttää pelikavereille esimerkkiä peräänantamattomuudesta. Taitotaso korvaa fyysisten ominaisuuksien puutteita.

Valtteri on aika pienikokoinen liigatason pakiksi ja oli junnuna vielä aika hennon näköinenkin. Muistan hyvin kuinka syksyllä 1999 hänet otettiin B-junnujoukkueesta ensimmäisen kerran NST:n miesten liigaan kotiotteluun pelaavaan kokoonpanoon. Seurasin tarkasti pojan ensimmäisiä askeleita Urheilutalon parketilla miesten pelissä. Ensimmäinen vaihto ja heti maalisyöttö!

Valtteri oli päässyt jo NST:n ensimmäisellä liigakaudella 1998-1999 yhteen miesten liigapeliin mukaan. Pojasta kertoo paljon se, että 16-vuotias debytantti ei tosiaan arastellut. Liigatilastoihin kertyi siltä kaudelta tämä yksi ottelu ja siitä yksi 2 minuutin rangaistus.

NST putosi liigasta keväällä 2000 ja lukiossa opiskellut Valtteri pelasi vielä kaksi kautta NST:ssä ykkösdivisioonassa, kunnes lähti opiskelemaan Tampereen Teknilliseen Korkeakouluun.

Gunnersin paidassa Valtsu pelasi liigassa kauden 2003-2004. Tilastoihin kertyi 22 ottelua ja 4 jäähyminuuttia, mutta vain yksi maali. Sen muistan, sillä uransa ensimmäisen liigamaalin (NST:ssä tehot 18 liigapelissä 0+1) Valtteri laukoi TV-pelissä.

Korkeakouluopiskelun ja liigapelaamisen yhteensovittaminen ei ole varmasti helppoa ja Valtteri tyytyi välillä ykkösdivisioonaan, kunnes tuli liigaan Pirkkalan Pirkoissa kaudeksi 2006-2007. Pirkat oli heittopussi ja Valtterikin pääsi kesken kauden lähtemään Hongkongiin opiskelijavaihtoon.

Viime syksynä Valtteri ei pelannut missään. Hän viimeistelee diplomi-insinöörin tutkintoa. Samassa elämäntilanteessa on hänen hyvä kaverinsa Henri Korhola, joka viimeistelee opintojaan Teknillisestä Korkeakoulusta Espoosta. Tammikuun alussa Valtteri liittyi sipoolaisen Ådalens IF:n ykkösdivisioonan joukkueeseen.

Saamieni tietojen mukaan Valtterin lopputyötä sponsoroi kansainvälinen firma, joka valmistaa proteeseja ja erilaisia tukia. Sopii hyvin miehelle, joka on itse joutunut junnuvuosista lähtien käyttämään peleissä kaikenlaisia polvi- ym. tukia vammojen jälkeen.

Valtteri Pitkon kipukynnys on korkea. A-poikien SM-finaalissa keväällä 2000 NST:n vastustajana oli Helsingin NMKY ja kymmenkunta NST:n A-nuorta keskittyi samaan aikaan miesten liigapeliin. Pasilan hallissa hävittiin ensimmäinen finaalipeli 2-5. Viimeisessä erässä Valtterin polvi vääntyi pahannäköisesti ja tuskainen mies kannettiin kentältä.

Viisi päivää myöhemmin finaalin toiseen osaan Lappeenrantaan Valtteri tuli mukaan polvi vahvasti teipattuna. Isä (lääketieteen lisensiaatti Veli-Matti Pitko) oli auttanut polvituen rakentamisessa. Poika taisteli hampaat irvessä valtavia tuskia kärsien pelin läpi. Veikkaan, että 99 kaveria 100:sta ei olisi siinä tilanteessa lähtenyt numeropaidassa peliin. Finaalin toinen osa hävittiin 3-4.

Valtteri ei ole mikään tavallinen taavi. Peleissä hän on aina antanut kaikkensa joukkueen puolesta. A-junnujen finaalipelien jälkeen Valtsu taisteli vammautuneella polvella vielä B:n SM-välierän ja finaalin, ja meni vasta sitten polvileikkaukseen.

Hopeamitalit tulivat Valtterille tutuiksi SM-sarjassa. Neljä kertaa hän joutui tyytymään finaalitappioon. D-pojissa Erä voitti finaalin 3-2, C-pojissa ensimmäisenä vuotena SSV voitti 6-2 ja B-pojissa SSV voitti 3-2.

NST:n kasikakkoset pelasivat C-pojissa ensimmäistä vuotta kauden 1996-1997. Lopputurnauksen alkulohkossa NST voitti SSV:n 4-3, mutta hävisi seuraavana päivänä finaalipelin 2-6.

Kaikki NST:n pelaajat pääsivät vielä seuraavalla kaudella C-poikiin ja silloin tulikin sitten SM-kulta. Kaudella 1997-1998 Valtterin C-junnujoukkue ei hävinnyt koko kauden aikana yhtään ottelua! Tästä kymmenen vuoden takaisesta Mikko Laurikaisen valmentamasta ihmejoukkueesta Johnny Kotro pelaa nyt Josbassa, Henri Korhola Oilersissa ja Sauli Hynynen NST:ssä, Pekka Lensu kakkosdivarissa Enossa ja Antti Juvonen satunnaisesti Barbaareissa, mutta muut ovat tyytymässä alempiin sarjoihin tai ovat jo lopettaneet salibandyn kilpapelaamisen.

Valtteri Pitko oli ikäluokkansa parhaita Suomessa ja pelasi 5 nuorten maaottelua, joista keräsi puolustajalle komeat tehot 2+3=5.

Valtteri oli NST:n junnuissa monena vuonna joukkueen kapteeni. C-poikien SM-kullan lisäksi hänen uransa mieluisimpiin hetkiin kuulunee Storvretan turnaus vuodenvaihteessa 1998-1999. NST:n B-pojat pelasivat Upsalassa vuotta vanhempien ikäluokassa, mutta se ei estänyt kulkemasta voitosta voittoon. Finaalissa kaatui Helsingårdens AIK 2-1, katsomossa suosiota osoitti 2 000 kannustajaa ja NST:n kapteeni Valtteri Pitko vastaanotti voittopokaalin ja 4 000 kruunun voittoshekin.

Antti O. Arponen