Tapahtumakalenteri

« Helmikuu 2012 »
M T K T P L S
5 30 31 1 2 3 4 5
6 6 7 8 9 10 11 12
7 13 14 15 16 17 18 19
8 20 21 22 23 24 25 26
9 27 28 29 1 2 3 4

Tulevat ottelut

11.2.2012 12:00
NST Future b-tytöt - Hatsina Ottelupaikka » 11.2.2012 14:00
A-pojat - Classic Ottelupaikka »

Pelatut ottelut

31.1.2012 18:30
TPS - Miehet5 - 5 » 29.1.2012 18:30
Indians - A-pojat9 - 8 »

Peli ratkeaa kolmannessa erässä

Share |

Sunnuntai 20.11.2005 - Antti O. Arponen


Seinäjoen Peli-Veljet pääsi kesällä otsikoihin kehumalla, että heillä on todella kovakuntoinen miesten liigajoukkue. Melkein joka ukko taisi juosta Cooperin testissä yli 3 000 metriä, julkisuuteen kerrottiin jokaisen metrimäärät.

Minä suhtaudun Cooperin testiin vähän arvellen. Testissä juostaan 12 minuuttia. Toki se kertoo testattavan kestävyyspohjasta, mutta mitä tekemistä 12 minuutin tasaisella juoksemisella on salibandyn kanssa?

Salibandyssä juostaan yleensä yhteen suuntaan 5-20 metriä, sitten vaihdetaan suuntaa ja pysähdyksen jälkeen liikutaan johonkin suuntaan 2-5 metriä ja taas mennään johonkin suuntaan 2-5 metriä. Sitten mennään penkille vetämään henkeä.

En ole salibandyvalmentaja, mutta olen ollut jalkapallovalmentaja. Aikoinaan eräällä kurssilla kouluttajana oli jalkapallon A-maajoukkueen entinen päävalmentaja Aatos Lehtonen. Häneltä kysyttiin Cooperin testin merkitystä jalkapalloharjoittelussa.

Lehtonen sanoi, että hän järjestää pelaajille kuntotestin kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäisen kerran harjoituskauden alkaessa ja toisen kerran neljä kuukautta myöhemmin harjoituskauden päättyessä. Hän vertaa pelaajan tuloksen kehittymistä harjoituskauden aikana, mutta mitään muuta hyötyä testistä ei ole.

Erään silloisen ykkösdivarijoukkueen valmentaja kehui, että hänen joukkueessaan ainakin neljä kaveria pystyy juoksemaan Cooperissa noin 3 500 metriä. Päävalmentaja Lehtonen suorastaan suutahti ja ojensi valmentajaa selväsanaisesti: ?Olet valinnut porukkaasi ihan vääriä kavereita. Laita ne yleisurheiluseuran harjoituksiin, saavat hyvän joukkueen 4x1500 metrin viestiin. Jalkapallossa juostaan vain korkeintaan 60 metriä ja se koko ajan täysillä?.

Salibandyssä juostaan vielä lyhyempiä matkoja, joten Cooperin 12 minuuttia ei tosiaankaan kerro juuri mitään salibandykunnosta. Salibandyssä ehkä lajinomaisin kuntotesti olisi 5x20 metriä lyhyillä palautuksilla tai ilman palautusta.

Palataan Seinäjoen Peli-Veljiin ja salibandyliigaan. Taisi käydä niin, että SPV:n seurajohto vapautti kesäisen päävalmentajan tehtävistään aika pian liigapelien alettua.

Toki salibandyssä tarvitaan fyysistä kuntoa ja kestävyyttä: 3x20 minuuttia tehokasta peliaikaa. Karu totuus on se, että erittäin usein ottelu ratkeaa vasta kolmannessa erässä. Tietysti ero voi olla selkeä jo kolmanteen erään lähdettäessä, mutta kovakuntoinen jengi voi kiriä viimeisessä erässä lähes kiinni tai kokonaan kiinni isonkin eron.

SPV:llä on hyväkuntoinen joukkue, koska kesäharjoittelu on ollut tehokasta. SPV on 14 ottelustaan voittanut viisi ja hävinnyt kahdeksan, mutta jos lasketaan viimeisten erien pelit, niin viimeisen erän SPV on voittanut viisi kertaa ja hävinnyt vain kuusi kertaa.

NST:llä on 13 ottelua ja niistä neljä voittoa, seitsemän tappiota ja kaksi tasapeliä. Jos lasketaan NST:n pelit otteluiden kolmannessa erässä, niin niistä NST on voittanut kuusi, hävinnyt vain viisi ja jäänyt kahdesti tasapeliin.

NST:llä paras erä on ollut kolmas erä. Se kertoo, että kuntoharjoittelu on osunut oikeaan. Samaa ei voi sanoa esimerkiksi Erästä, joka pelasi 13 ottelua voittamatta viimeistä erää kertaakaan. Vihdoin nyt sunnuntaina 20.11. se voitti 14. ottelussaan Happeeta vastaan viimeisen erän. Pelkkä taito ei riitä, jos jalka ei nouse viimeisillä minuuteilla.

Viimeisen erän tehojoukkue on ollut Trackers, joka on kolmannessa erässä rökittänyt Oilersin 7-2, OLS:n 5-1, Erän 4-1, HIFK:n 4-0 ja 3-1, SSV:n 2-1, SPV:n 4-2, Gunnersin 3-2 ja Happeen 1-0. Trackers on hävinnyt kolmannen erän kauden aikana vain kolme kertaa: Classicille 1-2, Josballe 2-4 ja NST:lle 0-4!

NST nousi Hämeenlinnassa 4-0 tilanteesta peliajan päätteeksi tasoihin voittamalla viimeisen erän 4-0. Kolmannen erän NST on voittanut Classicia vastaan 4-1, OLS:ia vastaan lauantaina Oulussa 3-1, Erän Tapanilassa 1-0, OLS:ia vastaan kotona 4-3 ja Josbankin Lappeenrannassa 3-2. Gunnersia vastaan käydyissä molemmissa peleissä viimeinen erä on kirjattu 0-0.

Pahasti köniin ei ole tullut vielä kertaakaan viimeisessä erässä. SSV voitti Lappeenrannassa 3-1, mutta muut viimeisen erän tappiot ovat olleet äärimmäisen niukkoja: SPV 1-2, Happee 0-1, Oilers 1-2 ja HIFK 2-3.

Onnistuminen viimeisessä erässä kertoo kahdesta asiasta. Ensinnäkin peruskunto on kohdallaan ja toiseksi joukkueen henkinen kantti kestää viimeisille minuuteille asti. Molemmat ovat hyviä asioita kun seuraavien kuukausien ajan taistellaan pääsystä kahdeksan parhaan joukkoon ja pudotuspeleihin.

Antti O. Arponen
20.11.2005


Kommentoi kirjoitusta

Kommentti:*

Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini:

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään